Sivun näyttöjä yhteensä

11.1.2014

Itämaa


Johanna Holmströmin teoksen Asfaltsänglar - asfalttienkeleitä - on suomeksi kääntänyt Tuula Kojo nimellä Itämaa.
Teos kertoo lähinnä sisarusten,  Leilan, yläkoululaisen ja hieman vanhemman sisaren, yliopistossa opiskelevan Samiran,  elämää siitä,  millaista on elää nuorena, Suomessa syntyneenä muslimityttönä. 
Leilan ja Samiran äiti on suomenruotsalainen ja isä maahanmuuttaja. Äiti on omaksunut islamin ja on harras muslimi, kun taas isä on maallistunut liberaalimuslimi.  Äiti viettää aikaa muiden islamiin kääntyneiden naisten kanssa. Hän pukeutuu perinteiseen musliminaisten tapaan.  Leila ei halua huivia eikä hijabia, vaan kulkee tyttöpoikana  hupparissaan. Leila lintsailee koulusta kavereidensa kanssa ja menee mukaan parkour-porukkaan.   
Samira pyrkii jättämään vanhempien arvot ja muuttaa pois kotoaan ja tutustuu suomalaiseen ei-muslimipoikaan, mitä ei suku ja muut muslimit  hyväksy.  Samira yritetään tappaa? 
 Kirja tuo esille kulttuurien välisiä eroja ja nykyisessä Suomessa nuoren elämää, joka ei ole helppoa. Hyväksymmekö erilaisuutta? Tunnistammeko nuorten ahdistusta kasvustaan? Mitä voisi tehdä heidän auttamisekseen?

4 kommenttia:

Marija kirjoitti...

Tuo pitää kyllä lukea, kiinnostaa nämä kulttuurien väliset erot. Ei varmaan ihan helpoimmasta päästä luettavia kuitenkaan? Kiitos kirjabloggauksesta, nämä on aina tervetulleita!

Jaana kirjoitti...

Kiitos vinkkauksesta! Kuullostaa mielenkiintoiselta kirjalta minunkin mielestäni.

kosotäti kirjoitti...

Pitääpä tutustua tuohon kirjaan.

pappilanmummo kirjoitti...

On usein vaikea ymmärtää toisista lähtökohdista lähteneiden elämää - jo yksistään supisuomalaistenkin saatikka sitten muihin kulttuureihin kuuluvien.