Olipa yö. Illalla myöhään tuli huoneeseemme pariskunta joka oli varannut etukäteen paikat. Laittoivat valot ja touhusivat pitkään äänekkäästi. Muu porukka olisi nukkunut. Peiton alla oli lämmintä vaikka lämmittämätön alberge olikin. Aamulla kolme astetta pakkasta. Ulkona siis.
Kävelimme noin kahdeksankilometriä ja sitten siirryimme varsinaiselle caminolle.
Olen seurannut jälkiä ja jatkuvasti edellä ehkä päivää ennen kulkevat hevosen kanssa samalla caminolla liikkuvat vaeltajat. Jälkiä on kyllä joka päivä, niin lampaiden sorkkien jälkiäkuin papanoita ja samoin lehmän laskemia. Tänään näin ison joukonlehmiä samalla pelllolla vasikoineen. Vasikat saavat juoda maitoa suoraan utareista - näkyikin sellainen tilanne. Kukot kiekuvat ja käki kukkuu myös joka päivä.
Oli jo kunnolla valoisaa ja aurinko alkoi hieman lämmittää. Kylmä silti oli ja kaikki mahdollinen oli päällä tänään kokomatkan ajan. Eikä sittenkään hiki tullut. Yli 26 kilometriä kaikkiaan tuli askelmittariin. Matka kulki enimmillään 1356 metrissä eli korkeimmalla tällä Via de la Platalla. Ja muutenkin on kylmä täällä Espanjassa näinä päivinä.
Noin 12 kilometrin jälkeen tuli Requejo de Sanabria ja baari. Vessatauko ja teetauko. Matkakaveri olisi ostanut minille sen tavallisen eli cafe con letse eli maitokahvin kuumalla maidolla, jota kaikki tuntuvat juovan.
Taas lähdimme eteenpäin ja parin kilometrin tai vähän enemmänkin jälkeen tuli taas suunta caminolle. Miehet lähtivät sinne ja minä jatkoin tietä myöten pitkän sillan yli ja alle puolen kilometrin tunnelin läpi ja Padormeloon, jossa join espresson ja kun samalla baari oli kauppa, ostin taas leipää matkalle.
Kävelin tietä eteenpäin erään camineron kanssa ja yllättäen muutaman kilometrin jälkeen tavallaan tie 525 loppui ja alkoi taas varsinainen caminopolku. Olipa tuo loppumatka kaunista mutta hankalakulkuista.
Oli puron ylitys metallipaloita tehtyä siltaa myöten. Oli luonnossa kaunista, värejä paljon. Oli koivuja ja mäntyjä. Luulin tulevani vasta edelliseen kylään Aciberokseen, mutta yllätyin, kun kylään noustessa caminolla luki Lubian ja heti oli alberge siinä. Siellä oli ennen minua muutama saksalainen yläkerrassa. Minä valitsin keittiön ja sen neljästä sängystä yhden alasängyn. Täällä on lämmitys sentään. Ensi yöksi on ennustettu neljää astetta pakkasta. Päivällekään ei kovin paljon.
Kävelymatka oli ihan tarpeeksi tänään, mutta ilman tukisukkia en varmaankaan olisi pystynyt kulkemaan. Eilen vaikka pyykit olivat secadorassa, osa jäi märiksi. Niinpä jouduin laittamaan huonommat tukisukatkin jalkaani ja sen huomasi! Tänään tässä alberguessa on 16 paikkaa ja siksi oli aamulla kiire lähteä, että kerkiää saada paikan, koska tulijoita oli enemmän kuin 16. Yllättäen albergan vieressä on toinenkin majoitustila, jota en ole käynyt katsomassakaan. Uusi. Mutta jään tähän perusalbergeen kyllä. Yksi vessa, jossa suihku ja pyykinpesu. Lämminvesi tuli. Hyvä ja parveke jossa tuulessa pyykki kuivuu nopeasti.
Nyt olen paikallisessa ravintolassa syömässä menu del dian ja palaamassa albergaan, jossa ei ole wifiä. Siksi ruoan ohella täällä kirjoittelen ja katson sähköpostit.
Jälleen kuvat kotiinpalattua.
2 kommenttia:
Ja tuo Lubianin kivikylä jäi mieleen. Erityisen paljon vanhaa ja kivestä tehtyä. Olette korkealla, siksi teillä on kylmä. Me sentään olemme merenpinnan läheisyydessä. Albergoissa lämmitys päällä kun tulemme, mutta sitten se otetaan pois. Luin eilen blogiani viime vuodelta ja muistan paljon paikkoja. Mekin valitsimme maantien sateella, jos se oli lyhyempi. Enjoy.
Aamulla oli vain 2 astetta lämmintä ulkona lähtiessä mutta päivä lämpeni paljon nopeammin kuin eilen. Sisällä lämmin joka puolella ja mukava olo.
Lähetä kommentti